Seuraavat kuvat pyrkivät hahmottamaan digitaalisen resoluution käsitettä. Mitä enemmän bittejä on käytettävissä, sen tarkemmin voidaan alkuperäinen kuva esittää. Lopulta päädytään taas kompromissiin, jossa kuvanlaatu ja tiedoston koko ovat vaakupissa.

Ensimmäisen viiden kuvan sarjalla pyritään hahmottamaan resoluution käsitettä kuvan pikselikokoa muuttamalla. Tietyn rajan jälkeen kuvauskohteesta ei saa enää mitään selvää.

Seuraavassa kolmen kuvan sarjassa on pyritty hahmottamaan resoluution käsitettä väriresoluution avulla. Kuvan pikselikoko on sama kuin sivun ensimmäisessä kuvassa, ja pikseliresoluutio on säilytetty samana kaikissa kuvissa. Pikselin väriä kuvaavaa digitaalista resouutiota on pienennetty siten, että ensimmäisessä yhden pikselin väriä edustaa 8-bittinen väriskaala (256 eri väriä), toisessa 4-bittinen väriskaala (16 eri väriä) ja viimeisessä 1-bittinen väriskaala (2 väriä). Aiemmin tekstissä mainittiin, että esimerkiksi kahdeksalla bitillä voi esittää 256 eri numeroarvoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käytettäessä kahdeksanbittistä väriskaalaa, on käytössä 256 eri värisävyä.

Sama kuva, 256 eri värisävyä (8 bit).

Sama kuva,16 eri värisävyä (4 bit).

Sama kuva yksibittisellä väriskaalalla esitettynä esitettynä.

Huomaa, että näytteistystaajuuden vaikutus ei näy tässä esimerkissä (koska kyseessä on still-kuva, joka ei muutu). Kuvaesimerkillä näytteistystaajuuden vaikutusta voisi hahmottaa liikkuvalla kuvalla - mitä tiheämpään kuvat vaihtuvat, sitä nykimättömämpi lopputulos (lähempänä alkuperäisen kuvauskohteen liikettä) .