Transistoreita alettiin heti keksimisen jälkeen käyttämään suurien elektroniputkien korvaamiseen. Mm. uusi, pieni ja halpa transistoriradio korvasi pian suuret ja massiiviset putkiradiot. Tässä sovelluksessa transistoria käytettiin vahvistimena.

Kuva putkiradiosta ja elektroniputkesta, joka oli tärkein vahvistinkomponentti ennen transistoria. (kuvat: Microsoft clip-art gallery)
Vahvistintekniikan lisäksi transistori on käyttökelpoinen myös kytkimenä. Kytkimelle löytyy käyttökohteita esimerkiksi mekaanisten kytkimien korvaajana, mutta myös esimerkiksi tietokoneen prosessori ja muisti toimivat kytkin-periaatteella. Transistoreille löydettiin käyttöä myös suurivirtaisten sähköisten piirien kytkiminä, sekä erilaisista tehoelektroniikan sovelluksista.
Tärkein transistorin ominaisuus on sen sähköinen ohjattavuus: Ulkopuolisella virralla/jännitteellä voidaan ohjata toisessa piirissä olevaa virtaa/jännitettä.
Yksinkertaisena käytännön esimerkkinä sähköisestä ohjauksesta mainittakoon anturilla valaistetut valaisimet, joissa IR-liiketunnistin tarkkailee sähköisesti lähiympäristöä, ja havaittuaan liikettä kytkee valon päälle. Tässä sähköisenä ohjaimena toimii liiketunnistimen logiikka, joka kytkee toisen piirin, valaisimen, virran päälle tarvittaessa. - Esimerkki ei suoranaisesti liity transistoriin, mutta selventänee sähköisen kytkimen ja sähköisen ohjauksen tarkoitusta - vrt. mekaaninen kytkin.
Transistorin tärkeimmät käyttökohteet lyhyesti ovat:
Transistorityypit
Transistoreita on useita erilaisia tyyppejä, joiden toimintaperiaate poikkeaa toisistaaan. Yleisnimitys transistori tarkoittaa kolminapaista komponenttia, jonka yhdellä liittimellä voidaan ohjata toisissa näkyvää virtaa tai/ja jännitettä. Transistorin toimintaa kuvaa myös transistorin nimen tausta: Transfer Resistor. Transistorin kahden navan välillä näkyvää resistanssia voidaan ohjata ulkoa käsin sähköisesti joko jännitteellä tai virralla.
|