Suotimet voidaan jakaa päätyyppeihin sen mukaan, miten signaali käyttäytyy suotimen läpi kulkiessaa. Seuraavaan kuvaan on koottu vielä perussuotimien lohkokaaviosymbolit
Seuraavassa muutama esimerkki suotimien käytöstä:
Suotimen kertaluku
Suotimen kertaluvulla tarkoitetaan karkeasti sanottuna sitä, kuinka monta yksittäistä suodinta meillä on peräkkäin. Kertalukua kasvattamalla voidaan suotimesta tehdä itseisarvovasteeltaan enemmän ideaalista vastaava. Vaihevaste kuitenkin "huononee" ja suotimesta tulee tämän vuoksi vähemmän ideaalinen. Kertalukua kasvattamalla suotimen itseisarvovaste kuitenkin alkaa laskea jyrkemmin (ideaalisemmin), kuten on nähtävissä seuraavasta kuvasta.
Esimerkkisuotimen kertaluvun vaikutus taajuusvasteeseen. Kertalukua kasvattamalla suodin alkaa muistuttamaan itseisarvovasteeltaan paremmin ideaalista tapausta, mutta vaihevääristymä kasvaa.
Kuvassa on esitetty suotimen Bode-diagrammi samanlaisten suotimien eri kertaluvuilla, 1-8. Kaikissa suotimissa on sama rajataajuus (määritelty -3dB kohdasta). Suuremmalla kertaluvulla siirtymäkaistan rajasta tulee "jyrkempi". Vaihekuvaajasta huomataan kuitenkin "vääristymää". Vaihekuvaajasta voidaan päätellä myös, että eri taajuuksilla signaalin kulkuaika suotimen läpi muuttuu. |