Lähes kaikissa elektroniikan laitteissa on lukuisia passiivisia komponentteja - yleensä enemmän kuin mitään muita komponentteja.Vastus on yleinen komponentti, mutta vastusta on myös piilotettuna muihin sähköisiin osiin. Esimerkiksi paristo, akku ja johtimet sisältävät resistanssia, joka aiheuttaa tehohäviötä. Tehohäviöt muuttuvat lämmöksi.
Kondensaattori ja kela ovat reaktiivisia komponentteja. Niiden impedanssi, eli vaihtovirtavastus, muuttuu taajuuden muuttuessa. Toisin sanoen esimerkiksi kaksi eritaajuista sähköistä signaalia kokevat erilaisen (vaihtovirta)vastuksen samassa kondensaattorissa, vaikka kondensaattorin kapasitanssi pysyy vakiona. Kondensaattorin ja kelan tyypillinen käyttökohde on suodatus, josta seuraavassa luvussa lisää.
Passiiviset peruspiirielementit, R, C ja L, ovat määriteltyjä sen perusteella, miten jännite ja virta käyttäytyvät kyseisissä elementeissä. Esimerkiksi jos jännite ja virta ovat ajan suhteen vakioita ja suoraan verrannollisia toisiinsa, on kyseessä vastus. Verrannollisuus perustuu suoraan ohmin lakiin, U=RI. Kertoimena on tällöin vastuksen resistanssi, R [
]. Alla lisätietoa reaktiivisten komponenttien määritelmistä.
|
Jos passiivisen komponentin virta on jännitteen aikaderivaatta, on kyseessä kondensaattori, C. Tällöin kondensaattorin virta i voidaan ratkaista kapasitanssin C ja kondensaattorin jännitteen aikaderivaatan du/dt avulla,
Jos komponentin jännite on virran aikaderivaatta on kyseessä induktanssi L. Tällöin kelan jännite u voidaan ratkaista induktanssin L ja virran aikaderivaatan di/dt avulla ,
Vastuksen, kondensaattorin ja kelan jännitteiden ja virtojen määritelmät Tasavirralla ja -jännitteellä derivaatat ja integraalit on helppo laskea. Koska mikään ei muutu on aikaderivaatta aina 0. |
.
|